Retkahduksesta voimaantuneena eteenpäin

Eilen retkahdin. En tallettanut, en jäänyt pelaamaan, en tuntenut jännitystä. Oli vain pakonomainen tarve pyöräyttää bonusrahat tililtä kerralla pois, kun nyt sivustolla satuin olemaan. Ja sivustolla olin siksi, että halusin sulkea tilin. Tämä oli moka joka laittoi pään sekaisin joksikin aikaa. Taistelin itseni kanssa siitä, että oliko tämä retkahdus vai ei. Kyllähän se oli. Jos olisin tiukalla dieetillä, ja tarttuisin ilmaiseksi tarjottavaan kakkupalaan ja söisin sen ennenkuin kävelen ulos kahviosta, niin kyllähän se on retkahdus.

Illasta olo jo helpotti. Laskuriin saa kerrytettyä kyllä taas kivasti päiviä, tärkeintä vain pystyä jatkamaan oikealla tiellä. En epäillyt eilen hetkeäkään, ettenkö voisi jatkaa pelaamattomuutta, mutta kaihertaa tuo pyöräytys. Miksi tein sen? En tiedä. Se oli vain pakonomainen tarve. Aivan kuin joku olisi ohjannut minua. Hyllyttänyt aivoni ja käyttänyt kehoani. Se oli kait se pelipiru -  elää yhä minussa.

Hetken jopa ajattelin, että jos sovin vain itseni kanssa, että tämä ei ollut retkahdus. Jatkan kuin mitään ei olisi tapahtunut, ja kirjoittelisin tänne ja foorumeille, kuinka takana on niin ja niin monta pelaamatonta päivää.. tunsin itseni petturiksi jo edes ajatellessani tuollaista. Minun on opeteltava olemaan rehellinen pelaamisesta, ja ennenkaikkea itselleni. Kotona tämä aihe on osittain tabu, siitä on vaikea puhua, sekä minun että puolisoni, joten paras paikka rehellisyyteen on nyt tämä blogi.

Aloitin tämän blogin alunperin itseäni varten, ja osittain jakaakseni kohtalotovereille kokemuksiani. Kohtalotovereista on tullut minulle nopeasti tärkeitä. Tärkeitä siksi, että he tsemppaavat eteenpäin ja tärkeitä siksi, että tunnen tarvetta auttaa heitä itse eteenpäin. Saatan olla usein oikeassa elämässä itsekäs, mutta tämän taudin kanssa en osaa olla. Tunnen 100% myötätuntoa kaikkia heitä kohtaan, jotka ongelman kanssa taistelevat. Olipa heillä velkaa tai ei. Pelaaminen on kuitenkin aina pois jostain - jos ei rahasta, niin ajasta perheen ja ystävien kanssa.

Tämä ajatus siitä, että voin kirjoituksillani tarjota jotain jollekin, auttaa itseänikin tässä taistelussa.