68 päivää pelaamatta. Selkeimmin tämä tuntuu ja näkyy tilin saldossa ja tapahtumissa, mutta muitakin muutoksia olen huomannut.
Raha
Rahaa vain on enemmän käytössä ja sitä säilyy tilillä, vaikka olenkin nyt tunnollisemmin maksanut uo:n ulkopuolisia velkoja ja tuhlannut muutenkin huolettomammin.
Raha polttelee yhä tililläni ja minulla on yhä tunne ja "tarve" saada sitä tuhlattua. Selailen nettikauppoja, olen jotain tilaillutkin: tarpeellista ja ei niin tarpeellista. En tavallaan pysty samaan kurinalaisuuteen kuin, missä elin silloin, kun rahaa ei vain ollut (koska ne oli pelattu). Tämä kuitenkin tuntuu helpottavan pikkuhiljaa. Lähes päivittäin yhä tsekkaan tilitietoni, tiedostan rahatilanteeni ja samalla nautin siitä, että voin vain poiketa ruokakauppaan ja ostaa litran maitoa, ilman että minun pitää tarkastaa riittääkö tilin saldo. Kerrottakoon, että tilin saldo on tällä hetkellä n.300e eli ei mitään hirmuisia summia.
Uni
Nukun nykyään täysiä öitä, mikään - ei edes palkkapäivä - saa minua enää heräämään kesken aamuyön unien naputtamaan kännykkää. Jos herään, niin saatan korkeintaan alkaa kirjoittelemaan blogia. Mutta mikään puhelimessani ei enää polttele niin paljoa, etten malttaisi nukkua, jos nukuttaa.
Pelaamisen lopettamisen jälkeen näin normaalia enemmän painajaisia, jotka liittyivät jollain tapaa lapsiini ja heidän menettämiseen. Yhden kerran näin peliunen, jossa voitin isosti ja tuo uni tuntui hyvin todelliselta. Aamulla herättyäni elin hetken tuota unimaailmaa, kunnes tajusin todellisuuden, ja heti pienen harmistuksen jälkeen mieleen tuli ensimmäisenä pelko siitä, mitä tämä uni tekee pelaamattomuudelleni. Huoli oli onneksi turha. Tuo unen lumo ja "voitontunne" hävisi onneksi suht nopeaan.
Sittemmin ja erityisesti viimeisten parin viikon aikana olenkin nähnyt sitten todella outoja, mutta samalla viihdyttäviä ja hauskoja unia.
Koti
Olen kiinnostunut taas pitämään huolta kodistani. Siivoan, pidän keittiön siistinä, tavarat järjestyksessä. Pelien aikaan ei tällaiseen tuntunut olevan aikaa eikä mielenkiintoa. Siivouspäivinä ajoin miehen ja lapset mummolaan, tein superpikasiivouksen, jonka jälkeen pelasin tunteja sohvalla maaten. Nyt riittää mielenkiintoa putsata komerotkin.
Lapset
Olen huomattavasti enemmän läsnä. Huomaan kyseleväni lapsia mukaan lenkille tai pelaamaan lautapelejä ja suorastaan harmistun, jos he eivät just sillä hetkellä innostukkaan ajatuksesta. Pelien aikaan lasten läsnäolo suorastaan ärsytti, koska he häiritsivät pelaamistani. Lenkeilläkin kävelin kännykkä kädessä pelejä pyöritellen. En tunne tarvitsevani enää "omaa aikaa", johon ennen vetosin päästäkseni pelaamaan.
Työ
Työt vain tuntuvat sujuvan paremmin ja saan enemmän aikaiseksi. Palavereissa olen enemmän läsnä (en rämppää puhelinta samalla tai odota hetkeä, että pääsen pelaamaan).
Omat mielenkiinnon kohteet
"Tee sitä, mistä nautit". Tätä tekemistä aloin etsiä siinä vaiheessa, kun lopetin pelit. Millä korvaan peliajan? Olen yrittänyt muistella, mitä tein ennen pelaamistani, mutta en ole vielä saanut tästä täysin kiinni. En ole koskaan ollut 100% innostunut mistään harrastuksesta tms, vaan ennemminkin vähän innostunut monesta asiasta.
Viimeaikoina olen kuitenkin huomannut tuijottelevani kauppojen kassajonoissa sisustuslehtiä. Niitä ostelin ja tilailin joskus paljonkin, mutta ne ovat sittemmin jääneet. Luulen, että pelien takia. Eihän minulla ollut aikaa, eikä rahaa tuollaiseen. Luulen, että tämä on yksi niistä minun jutuista.
Toinen juttu on ihan omasta itsestä huolta pitäminen ja huoliteltu ulkoasu. En ole käynyt kampaajalla ikuisuuksiin ja pukeudun mukavasti, sekä yllätys yllätys halpoihin vaatteisiin, jotka ovat ekan pesukerran jälkeen nukassa. Vielä parikymppisenä tykkäsin laadusta ja siististä olemuksesta. Korkkarit ja jakkupuku oli mun juttu. Nyt minulla on alkanut herätä taas halu näyttää paremmalta. Ekaksi haluan kampaajalle ja sitten vähän uusia vaatteita. Olen toki meikannut ja näyttänyt ihan siistiltä tähänkin asti, mutta kaipaan vähän lisää. Luksusta olemukseen ja ulkonäköön. Vaikka joku merkkilaukku tai vähän kalliimpi paita.
Mieliala
Olen vain yksinkertaisesti iloisempi ja rennompi. Mielialanvaihtelut, väsymys, ärtymys, levottomuus ym. ovat poissa. Tunnen oloni onnelliseksi ja pystyn katsomaan koko ajan selvemmin tulevaan. Vahvuus tämän kaiken selättämiseksi kasvaa päivä päivältä ja iloitsen päivistä, jolloin minulla ei ole minkäänlaisia pelihaluja. Kuten tänään.
Ihana lukea sun puhkeamisesta takaisin elämään! ❤️
VastaaPoistaKiitos! ❤ Puhkeaminen elämään tuntuukin varsin oikealta termiltä. Tietäen ja tuntien ne syvät vedet, joissa itsekin olen rämpinyt ja, joissa niin moni tälläkin hetkellä menee, niin toivon, että tämän saman saisi kaikki he kokea. Pakko kuitenkin tiedostaa koko ajan, että ei tässä terveitä olla ja yksikin heikompi hetki voi vielä kaataa kaiken.
VastaaPoistaKiitos tästä blogista. Itse olen ollut nyt viitisen vuotta peliriippuvainen, mutta onnistunut kuitenkin hoitamaan laskut jne. muut menot jotenkin järkevästi. Minulla on alle pari tonnia velkaa pankille (aiemmin haettu laina muuhun käyttöön) mutta makselen sitä maksusuunnitelman mukaan pois. Nyt noin parin vuoden verran olen yrittänyt tehdä "pehmeää" irtautumista peleistä, mutta eihän se ole onnistunut. Niinpä eilen ja tänään olen lähetellyt nettikasinoille pyyntöjä sulkea pelitilini pysyvästi. Ei tietyn pituisia jäähyjä, vaan tili kokonaan lukkoon. Olo on vapaa ja hiukan epäuskoinen. Teinkö sen ihan oikeasti? Teinkö sen, mitä olen jossitellut vuosien ajan ja jota olen jostain syystä myös pelännyt tehdä? Nyt suuntaan katseen kohti tulevaa ja odotan mielenkiinnolla miltä elämä tuntuu kun pelaamattomuutta on yhtä pitkään takana kuin sinulla.
VastaaPoistaOnnittelut hyvästä valinnasta sulkea pelitilit. Kyllä nuo pelit vain onnistuvat ohjaamaan elämää ja täyttämään tunteja päivistä uskomattoman paljon, joten niistä irtautuminen on vähän kuin astumista uuteen todellisuuteen.
Poista